Vain voittoja tällä kaudella torjunut pelaajamanageri Matias Sarelius oli siirretty varamaalivahdiksi, kun kolhusta toipunut Mikko Haapanen palasi ykköseksi tolppien väliin. Paluu oli onnistunut torjuntojen osalta, ainoastaan vuonopallomaiset heittoavaukset olivat hieman liian liukkaita. Kokoonpanosta olivat hiihtoladulla Nando(!), Janne Rantala sekä Ville Spangar -onhan Suomen fudismaajengikin käyttänyt hiihtoa lajiharjoitteena!

Valmennusjohto oli jälleen laatinut hyvän taktiikan, joten Marmiksen Kuula oli kyllä koko ottelun altavastaajana, eikä voittajasta jäänyt jossiteltavaa. Toki MaKulla paikkoja oli GFT:n karmivien virheiden seurauksena. Futsalin luonteeseenhan kuuluu, että kumpikin joukkue yleensä maalipaikkoja saa. GFT:n toinen kentällinen: Pekka Sihvola-Henrik Henriksson, (joo-o, kyllä siltä näytti että he eivät paljon muita huomanneet), olivat pelipäällä ja nopeilla tuoreilla jaloillaan ratkaisivat ottelun kulta-mustille. Herrojen puolustuspelikin oli riittävällä tasolla, joten päävalmentaja Antti Lehtisen plusmiinustilastossa tapahtui jyrkkä kurssinousu. Maalirohmu Pekka Sihvolan (4+1) viimeistely oli ottelussa ihailtavan kliinistä. Palloa pitseihin tyylillä, josta olisi saanut hyvän opetusvideon junioreille.

Harvoin urheilussa näkee samaa fairplay-henkeä, jota GFT:n kapteeni ottelussa osoitti. Tilanteessa 4-2 makulaisille sattui vaihtokömmähdys, jolloin Mobi huusi jo omalta kenttäpuoliskoltaan, että laittakaa nyt 4 kenttäpelaajaa kehiin. No, MaKu ei tätä tehnyt, joten noin 7 sekunnin päästä pallo oli vierailijoiden verkossa. Tommi Raudoski esitti kauden pisimmän pääkuljetuksen, jolloin kapteeni keskittyi aploodeihin ja oli päästää vastustajan yksinläpi, tilanne kuivui kuitenkin huonoon syöttöön. Ajassa 34:54 Mobi sukitti MaKun Tero Virrantuomea, riistäen pallon, mutta jättäen tilanteen kesken ja osoittaen tuomarille että nyt osuin nilkkaan. Pallo ajautui MaKulaiselle, joka tietenkin purnasi tuomarille, että miksi nyt katkaisit pelin -Fair Pay?
-PO-