GFT:n syksyn ykköskvartetti oli hajotettu, kun Panu Aution korvasi Ville Spangar. Vilu iski viileästi uransa ensimmäisen liigamaalin ja paransi muutenkin otteita ottelun edetessä. Tällä kertaa maajoukkuemiesten ketjusta puuttui kuitenkin tietty lennokkuus ja iloisuus, eivätkä he päässeet suuriin otsikoihin. Ehkäpä rankka maajoukkueleiritys vielä painoi tossuissa. Heitä paikkasi mainiosti kakkosketju Rosenberg-Nando-Rantala(2+1)-Sihvola(1+2), joka pelasi erittäin hyvän ottelun toisen jakson puoliväliin asti, jolloin Nando loukkaantui tilanteesta (revittiin kädestä nurin), josta olisi pitänyt tuomita 6 metrin rangaistuspotku. Tosin samalla tuomitsemislinjalla, olisi TPK:lle pitänyt viheltää aivan lopussa myös kuusimetrinen.

Kultaisten maalivahdilla Mikko "Hapsu" Haapasella oli mainio ilta alkua lukuunottamatta, ensimmäiset kaksi turkulaisten vetoa nimittäin painuivat GFT-verkkoon. Ne tosin viimeisteltiin todella vakuuttavasti. Ensimmäisen jakson loppupuolella ja toisen jakson alussa kotijoukkueella oli hyvät saumat lisätä johtoaan, mutta esimerkiksi Timo Lumivaaran kääntölaukaus 7 metristä osui tolppaan. Kun johtoa ei saatu kasvatettua, niin TPK sai uskoa pistesaaliin metsästykseen ja alkoi vyöryttää hyökkäyksiään. 5-6 kertaa, kaikki hallissa, uskoivat, että nyt ropisee GFT-päädyssä, mutta niin vain Haapanen sai jotain väliin ja tuhannen kultakilon paikat torjuttua.

Vuoden 2003 paras futsalista, Janne Rantala, oli myös ottelun hahmoja. Kaksi hienosti tehtyä maalia, joista toinen liukumalla oikealla(!), erikoiskentällisessä, jäi voittomaaliksi.
-PO-