Kerrankin futsal-ottelun odotusarvo toteutui: ottelu oli tarkkaa puolustuspeliä ja tasaista tiukkaa taistelua. Pääosiin nousivat maalivahdit, jotka esittivät yhteensä 27 huippuluokan torjuntaa plus muutaman perusseivit. GFT:n maalivahtipeli on ainakin kauden tässä vaiheessa timanttisessa kondiksessa, koska viimeksi ottelun parhaana palkittiin J-P Pantsu ja tällä kertaa Mikko Haapanen. Harmittavasti Haapanen ei saanut tililleen nollapeliä, koska loppusekunneilla GFT:n ykköskenttä velttoili ja ipalaisten Pulkkinen pääsi vapaasti täräyttämään napakan kärnärin.

GFT:n kokoonpanossa ei ollut yllätyksiä, vaan tuttu pakka oli kasassa. Yllättävää oli ehkä se, että toipilaat Panu Autio ja Jani Modig jaksoivat pelata hyvin koko pelin. Ilves-johdon yllätysveto kokoonpanoon oli vikkeläjalkainen Olli-Pekka Toikkanen, joka olikin ehkä kissojen yritteliäin peluri.

Ensimmäisellä jaksolla kummallakin jengillä oli muutamia satavarmoja maalipaikkoja ja Ilves oli ehkä hieman hallitsevampi. Toiselle jaksolle vauhtia tuli enemmän ja GFT otti väkisin ohjat itselleen. Ottelun luonne olisi saattanut muuttua, jos Ilveksen hyökkääjä olisi saanut pallon sisään toisen jakson alkusekunneilla. Ensin 6 metristä ylärimaan ja karapallo tolppaan. Toiselle jaksolle lämmennyt kuljetusliike Henrik Henriksson alkoi ottaa roolia ja syötötkin löysivät ketjukaverit. Ensin kymppipaita täräytti vasurilla tolppaan ja oikealla hieman ohi. Hieman myöhemmin loisto tarjoilu pohjapelaaja Pekko Rosenbergille, joka sivalsi tarkasti taka-alakulmaan 6 metristä. Rosenberg on yltynyt huimiin tehoihin alkukauden liigapeleissä: kaksi laukausta ja samanverran maaleja. Vahvan pelin pelannut Ville Spangar teki esityön kymppipaita Henrik Henrikssonin voittomaalille, jossa ottelun tähtipelaaja liukulaukaisi pallon maalivahdin puikoista hallitusti verkkoon. Sinetin GFT:n voitolle pamautti 8 metristä etuyläkulmaan, Timo Lumivaara, GFT:lle harvinaisella suoralla tykitys vapaapotkumaalilla. Zmba-tanssit päälle ja kolme pistettä tuliaisia, yeah!
-PO-